maanantai 22. huhtikuuta 2019

Seitsämäs harkkaviikko





Buddistinen uusi-vuosi 2056


Tämän viikon olin lomalla ja vietin Buddistisen uuden vuoden eli Songkran- juhlan pohjois-Thaimaassa Chiang Maissa. Aamulla kävin  upeassa tempelissä, jossa sain  vesi siunauksen.  Uutta-vuotta juhlittiin kaduilla kolme päivää suurin paraatein ja vesifestivaalein. Ihmiset olivat varustautuneet kadun varteen vesitynnyreine, pyssyine ja -letkuineen, ja vettä heitettiin urakalla kaiken liikkuvan päälle. Lämpötilan ollessa + 40 tuntui melkein ihanalta olla aivan läpimärkä, tosin kauhallinen jääkylmää vettä niskaan sai turistinkin kiljumaan. Kaupunkissa oli mielettömästi reppureissaajia, jotka tanssivat hulluina litimärkinä vesilätäköissä keskellä katua. Tunnelma oli katossa ja ehkä kreiseimmät bileet mitä ikinä olen nähnyt.


Tempelin Sogkran-juhla



Me tytöt aurinkovarjojen luvatussa maassa



Songkran-juhlaa kaduilla


Kerrankin saa leikkiä vesisotaa


Turistit aseistuneita ja valmiita katutaisteluun  


Nuoret munkkipojat osallistumassa vesijuhlaan.



Vesisäiliöt valmiina taisteluun

Chiang Main ulkopuolella


Chiang Main ulkouolelta löytyy kauniita maisemia patikointiin ja sekä pilvin pimein valtavan ihania temppeleitä. Kuuluisin temppeleistä lienee vuorilla sijaitseva kuninkaalle rakennettu temppeli. Thaimaan korkein kohta, n.2500 m  Doi Inthanoilla  löytyy tunnin ajomatkan päästä kaupungista. Kävin myös ihailemassa  kuuluisaa Doi Suthepin temppeliä.


Kuningattaren temppeli



Kuninkaan temppeli




Patikoimassa Thaimaan korkeimmalla vuorella









 Three  Nights in Bangkok  


Bankokissa  yksi mukavin tapa irtautua ruuhkasta ja liikenteen saasteesta on mennä kanaali/jokiajelulle. Laivasta voit tarkastella sekä veden rajaan rakennettuja rönsistyneitä hökkeleitä että upeita temppelipalatseja. Bangkokin temppelit pärjäävät mainiosti vertailussa  Chian Main temppeliloistoon. Jokatapauksessa jokiajelulla mieli rentoutuu ja Bangkokista saa laajemman kuvan. Täältäkun löytyy kaikkea, rikkautta, rakkautta ja tavatonta köyhyyttä. Henkilökohtaisesti rakastan tätä sekasortoista kaupunkia, vaikka liikenneruuhkassa hermot saattavatkin palaa- Kaikki kuitenkin toimii kaaoksesta huolimatta ja ihmiset ovat rennon oloisia.




Röttelö-asutusta kanavien varrella




Wat Arun -Auringonnousun temppeli



Näkymät Baiyoke tornista




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti