Seitsämäs harkkaviikko

Buddistinen uusi-vuosi 2056

Tämän viikon olin lomalla ja vietin Buddistisen uuden vuoden eli Songkran- juhlan pohjois-Thaimaassa Chiang Maissa. Aamulla kävin  upeassa tempelissä, jossa sain  vesi siunauksen.  Uutta-vuotta juhlittiin kaduilla kolme päivää suurin paraatein ja vesifestivaalein. Ihmiset olivat varustautuneet kadun varteen vesitynnyreine, pyssyine ja -letkuineen, ja vettä heitettiin urakalla kaiken liikkuvan päälle. Lämpötilan ollessa + 40 tuntui melkein ihanalta olla aivan läpimärkä, tosin kauhallinen jääkylmää vettä niskaan sai turistinkin kiljumaan. Kaupunkissa oli mielettömästi reppureissaajia, jotka tanssivat hulluina litimärkinä vesilätäköissä keskellä katua. Tunnelma oli katossa ja ehkä kreiseimmät bileet mitä ikinä olen nähnyt.

Tempelin Sogkran-juhla

Me tytöt aurinkovarjojen luvatussa maassa

Songkran-juhlaa kaduilla

Kerrankin saa leikkiä vesisotaa

Turistit aseistuneita ja valmiita katutaisteluun  

Nuoret munkkipojat osallistumassa vesijuhlaan.

Vesisäiliöt valmiina taisteluun

Chiang Main ulkopuolella

Chiang Main ulkouolelta löytyy kauniita maisemia patikointiin ja sekä pilvin pimein valtavan ihania temppeleitä. Kuuluisin temppeleistä lienee vuorilla sijaitseva kuninkaalle rakennettu temppeli. Thaimaan korkein kohta, n.2500 m  Doi Inthanoilla  löytyy tunnin ajomatkan päästä kaupungista. Kävin myös ihailemassa  kuuluisaa Doi Suthepin temppeliä.

Kuningattaren temppeli

Kuninkaan temppeli

Patikoimassa Thaimaan korkeimmalla vuorella

 Three  Nights in Bangkok  

Bankokissa  yksi mukavin tapa irtautua ruuhkasta ja liikenteen saasteesta on mennä kanaali/jokiajelulle. Laivasta voit tarkastella sekä veden rajaan rakennettuja rönsistyneitä hökkeleitä että upeita temppelipalatseja. Bangkokin temppelit pärjäävät mainiosti vertailussa  Chian Main temppeliloistoon. Jokatapauksessa jokiajelulla mieli rentoutuu ja Bangkokista saa laajemman kuvan. Täältäkun löytyy kaikkea, rikkautta, rakkautta ja tavatonta köyhyyttä. Henkilökohtaisesti rakastan tätä sekasortoista kaupunkia, vaikka liikenneruuhkassa hermot saattavatkin palaa- Kaikki kuitenkin toimii kaaoksesta huolimatta ja ihmiset ovat rennon oloisia.

Röttelö-asutusta kanavien varrella

Wat Arun -Auringonnousun temppeli

Näkymät Baiyoke tornista

Kuudes harkkaviikko

Tämä viikko kului enimmäkseen perjantaina  keskuksella juhlittavaan Budistisen  Uuden vuoden ,Songran-juhlan, valmisteluihin. Kampaajat kävivät tekemässä pojille hienot kampaukset ja oppilaat harjoittelivat juhlassa esittävää tanssiesitystä. Oppilaille järjestettiin piirrustuskilpailu ja palkinnot  jaettiin perjantain Songkran- juhlassa. Teimme järjestön sairaanhoitajan kanssa myös terveystarkastuksen lapsille, jossa heidän painonsa ja  pituutensa mitattiin sekä terveydentila kartoitettiin.

Songkran- juhla alkoi lasten uskomattomalla perinteisellä Thai- tanssiesityksellä, johon yleisö sai lopuksi  osallistua. Tätä seurasi perinteinen uuden vuoden siunaus, jossa lapset toivat pyhää vettä ja aikuiset siunasivat heidät tällä. Tapahtuma oli ikimuistoinen, mutta valitettavasti kenenkään lapsen vanhempia ei ollut paikalla. Vanhemmat kun tekevät pitkää päivää rakennuksilla, joissa ei turhia vapaapäiviä tunneta. Ruokailun jälkeen pelasimme pelejä lasten kanssa ja he pääsivät ajoissa loman viettoon. Suurin osa matkusti ilmeisesti Kambutdzaan vanhempiensa kanssa, koska täälläkin Songkran on vuoden suurin juhla. Buddistisen ajanlaskun mukaan vietäämme jo  vuotta 2562.

Oppilaat esittävät perinteistä Thai-tanssia

Piirrustuskilpailun palkintoja jakamassa

Perinteinen uuden vuoden siunaus 

Juhla ruokaa syömässä keskuksella

Juhlan jälkeisiä pelejä ennen lomaa

Koulubussi viemässä lapsia loman viettoon. 

Viides viikko perhehoitotyönharkassa Thaimaassa

Askartelun riemua

Thaimaassa lähestytään uuden vuoden juhlaa, Songkran-festivaalia. Thaimaassa aika on hieman meidän aikaamme edellä, tuleva vuosi onkin Buddhalaisen kalenterin mukaan jo 2562. Sonkran- festivaalin juhlimiseen liittyy perinteinen vesi-festifaali, johon ihmiset varustautuvat isoja vesipyssyjä ostaen. Keskuksellamme juhlan odotus on näkynyt vähentyneenä lapsimääränä, siirtotyöläisten siirtyessä kotimaahansa juhlaa juhlistamaan.

Viikko oli lapsille mieluisia tapahtumia täynnä ja perjantaina saimme vierailijoita jopa Naton Navystä. Vierailijat leikkivät, tanssivat ja pelasivat hauskoja pelejä. Tunnelma oli katossa ja huipuntui Navyn antamaan runsaaseen amerikkalaistyyliseen eväspakettiin chipseineen ja suklaa kekseineen. Pelkäsin, että lapset halkeavat syötyään kaiken, mutta herkut pakattiin viikonloppu evääksi reppuihin.

Viikolla kävimme pienempien lapsien kanssa läpi hyvän käsihygienian merkitystä terveydenedistäjänä. Katsoimme aiheesta piirretyn opetusvideon sekä askartelimme puhtaan ja likaisen käden baktereineen. Uskon, että yhteisen kielen puuttuessa tieto menee paremmin perille tekemisen kautta. Lapsilla ei myöskään ole mahdollisuutta päästä internettiin, joten piirretyt opetusvideot ovat suosittuja ja tärkeitä. Ilmeisesti tieto meni kuitenkin hyvin perille, koska seuraavana päivänä lapset pesivät käsiään oikeaoppisesti pitkään ja hartaasti. Jäin tosin miettimään pystyvätkö he toimimaan samalla tavalla kotioloissa.

Mielestäni on tärkeää kertoa lapsille mistä sairaudet johtuvat. Monissa Aasian  siirtotyöläisten perheissä vallitsee kuulema uskomus, että sairaudet lähtevät pois piiskaamalla. Olen kuullut, että lapsia on ollut jopa mustelmilla "sairauden poiston" jälkeen. Uskon, että lisäämällä tietoisuutta ja tietenkin tiukentamalla lakeja huonoja vanhoja uskomuksia pystytään muuttamaan.

Viikonlopun vietin Koh Sametilla. Saari sijaitsee vain runsaan tunnin ajomatkan päässä Pattayalta, mutta sieltä löytyy eri mailma, samenttista  hiekkaa ja turkoosia vettä. Paratiisissäkään ei ole kuitenkaan aina täydellistä, hiekkakirppujen hyökkäys poltti ja kutitti kehoa vielä useita päiviä. 

Houkuttelevat tuolit

Tori Rayonissa

Pattayan Hilton hotelliin tutustumassa maisemia katsellen

Lue järjestöstä: https://www.hhnft.org/

Tee lajoitus toimintaan: https://www.hhnft.org/support-us/donation/

Lapset kiittävät!

Neljäs harkkaviikko

Singaporilaisten sponsoreiden tulijainen lapsille, nami nam

Neljäntenä harkkaviikkona työskentely Drop in Centerillä alkoi tuntua kuin työyhteisö olisi yhtä suurta perhettä. Kaikki työntekijät vaikuttavat tekevän työtä lasten hyväksi suurella sydämellä ja työyhteisön ilmapiiri on erittäin hyvä. Joustavuutta tarvitaan tosin roppakaupalla, koska suunnitellut toiminnat vaihtuvat lennossa. Esimerkiksi lasten ohjaus/opetustoiminnassa kannattaa olla aina varasuunnitelma, koska yllättäin voi joutua siirtymään aivan eri-ikäisten lasten pariin mitä alunperin oli suunniteltu.

Lapsille jaetaan lahjoitettuja leluja

Drop in Centerin Päivärutiineja

Päivärutiinit alkavat, kun lapset haetaan koulukeskukselle aamuisin kello kahdeksan aikaan. Aamutunnit Drop in Centerillä kestävät 11 asti. Joskus pidän omia ohjaustunteja, joskus yhdessä muiden vapaaehtoistyöntekijöiden tai opettajien kanssa. Tätä seuraa käsienpesu ja ruuan kattaminen pöytää, jossa isommat lapset auttavat. Sillä aikaa me vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa laulamme ja leikimme pienten lasten kanssa. Ruokailun jälkeen lapset käyvät suihkussa, missä tarvitsevat hieman apua. Paikat siivotaan, astiat tiskataan ja kuivataan porukalla. Työhön osallistuvat sekä opettajat, me vapaaehtoistyöntekijät ja lapset. Isoimmat lapset meditoivat vanhemman opettajan avustuksella ja pienemmät laitetaan päiväunille. Iltapäivällä opetustunnit jatkuvat kello 15 asti, jonka jälkeen on vapaata leikkiä ja välipala. Noin klo 16 Järjestö vie lapset takaisin siirtotyöläisten pellistä rakennetuille hökkelialueille. Päivääni sisältyy myös kymmenien ruhjeiden puhdistamista, sairastuneiden lapsien tilan arvioimista ja hoivaamista.

Vaikka yhteinen kieli lapsien kanssa puuttuu tai on vajaa, lapsiin saa hyvän yhteyden. He tulevat herkästi pyytämään apua tai näyttämään ruhjeitaan. Viikolla läpikäymäni anatomian tunnit saivat yllätyksekseni lasten hurjan suosion. Piirsimme, leikkasimme ja liimasimme ihmisen sisäelimiä ja opettelimme tärkeimpiä elimiä englanniksi. Innokas osallistuminen opetukseen, kiitollisuus ja suloiset hymyilevät kasvot saavat omankin mahdollisen huonon tuulen tai väsymyksen katoamaan.

Miniloma Krabilla

Viikonloppuna olin minilomalla Etelä- Thaimaassa, Krabilla. Krabi on varmasti Thaimaan kauneinta seutua upeine jyrkkine tötterö-kalkkivuorineen ja kirkkaine vesineen. Alue on myös puhtaampaa, roskia ei juuri näkynyt katujen varsilla. Maisemat olivat kuin suoraan Thaimaan matkasivustoilta, tosin mainoskuvista puuttuvat turistilaumat, joita oli valtavasti kaikilla saariretkillä. Itsekin onnistuin nappaamaan kuvia, joissa saarien rannat näyttävät rauhallisilta paratiisi saarilta. Vesi oli kuin olikin todella kirkasta, ja snorklaus-retkellä näkyi värikkäitä kaloja ja joitakin koralleja. Krabi on ehdottomasti suosikki paikkani Thaimaassa!

Jyrkkiä tötterö-saaria